Share |

Valman blogi

Tervehdykset

Terveisiä avannosta!Mummi  25.2.2014 17:08
KennelneuvontakäyntiPauliina, Hippu ja Hurri  15.8.2012 18:10
Hurri aiheuttaa harmaita hiuksiaAlli ja sen Veli  9.12.2011 8:21
Hurri aiheuttaa harmaita hiuksiaKirsi  14.11.2011 18:36
Hurri aiheuttaa harmaita hiuksiaHannele Rautomäki  9.11.2011 12:01

Hurri harrastaa

Share |

Keskiviikko 22.8.2012 klo 10:15 - Hurri


Molskis ja loiskis pitkästä aikaa! Uintikesä alkaa olla ilmeisesti takana päin, koska mamma ei enää vie meitä lenkillä joka päivä rantaan. Viimeksi tosin annoin ymmärtää, että olis ehkä kannattanut viedä, koska hyppäsin sitten metsässä sellaiseen liejuiseen mutakuoppaan uimaan, kun ei kerran muualle päästetty. Mutta onneksi välillä päästään vielä mökille, ja siellä meikä leiskauttaa aina kunnon liito-oravat laiturin päästä!

KS: Hurrin video uimahypystä

 

On tässä kesällä tehty vähän muutakin kuin uitu ja hypitty laiturilta. Meikäpoika on aloittanut valokuvauksen! Mamma ei kyllä yhtään tykännyt siitä harrastuksesta, vaikka itse jätti kameran siihen ulkopöydälle otettavaksi. Sitten se meni lukemaan, ja isäntä lähti kalaan. No, minäpoika en kauaa jaksa toimettomana pyöriä, joten otinpa kameran hampaisiini ja nappasin kuvan. Harrastukseen tuli harmittavasti heti pitkä tauko, kun se kamera oli niin heikkoa tekoa, ettei kestänyt edes russelin zoomauksia. Mutta sainpas ainakin yhden kuvan otettua! Ja jos joku ei tajua kuvaa, sen parempi, koska silloin se on varmuudella taidekuva.

img_2744.jpg

 kirsu?

Pari kertaa olen käynyt patsastelemassa näyttelyssäkin. Eka kerralla oli aika karua, kun samassa teltassa oli kaksi aivan ihanaa tyttökoiraa, jotka olis olleet molemmat ihan valmiita pennuntekopuuhiin, mutta meikäläisen piti vain kiertää kehää naru kaulassa. Elämä on joskus niin epäreilua. En viitsinyt sitten ravata ollenkaan, vaan koikkelehdin ja laukkasin miten kuten -  koska mun ajatukset oli vähän muualla, hei! Toisessa näyttelyssä ravasin vähän paremmin, ja tuomarikin oli fiksu ja antoi mulle ERIn, mikä tarkoittaa kuulemma erinomaista koiraa (siis minua).

 

Agilitykisoja on käyty tänä kesänä vasta kahdet. Meillä on mamman kanssa vähän aikatauluongelmia siellä radalla, ja pari muutakin ongelmaa. Kontaktit on yksi työn alla oleva juttu, ja rengas on toinen. Kun mulle on ihan sama, hyppäänkö mä siitä isosta renkaasta vai siitä kolosta siinä vieressä – rento meininki on tärkeintä! Mammalta alkaa välillä usko loppua, kun Hipun kanssa niiltä onnistui kaikki. Ne vaan meni kisoihin ja tuli nollan kanssa kotiin. Nyt meikäläisen kanssa ei samat temput toimikaan. Mutta me ollaan Hipun kanssa kaksi eri koiraa! Kotona mamma kyllä muistaa sen oikein hyvin, kun Hippu saa AINA ensin ruokaa, Hippu pääsee AINA ensin autoon ja autosta pois, ja arvatkaa mitä – epäreiluuden huippu: Hippu nukkuu mamman vieressä ja minä en!!! Tosin päivisin mä kyllä nukun mamman tyynyllä. Ja peiton alla.

img_2693.jpg

 

Muuten elämä on oikein mallillaan, ruokaa tulee ajallaan ja pihalla saa syödä vadelmia ja omenia mielin määrin. Niin että kyllä täällä pärjäillään. Omenaisin terveisin - röyh!

 

Hurri

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini