Tissiposki Halle

Tiistai 4.10.2011 klo 9:57 - Valma

Meidän Halle - maailman vauhdikkain ja reippain koira, joka ei koskaan ole ollut häntä koipien välissä, meni luonnetestiin.

Äiti odotti ehkä vallatonta suoritusta, mutta kuinkas kävikään? Halle leikki kyllä tuomarin kanssa, mutta kun se näki sen potkurin, se hyytyi! Se kohtasi varmasti ensimmäistä kertaa elämässään jonkun uhkaavan tilanteen, mitä minä en ollut ratkaisemassa sen puolesta. Nynny, se ei tullut edes vaikka äiti nätisti houkutteli ja antoi sen haistaa potkurin kydissä ollutta pipoa. Halle meni aivan toimintakyvyttömäksi, sen silmät sumentuivat ja se maastoutui nurmikkoon. Testi keskeytettiin.

Äiti on aina leikillään sanonut Hallea Austraalianseurakoiraksi, mutt nyt joutuu jättämään sen Austraalian tästä edestä pois ettei tule leimattua meidän rotumme kehittäjämään Austraalian mainetta. Sieltä on kuitenkin tullut kelpo terriereitä ja oikeesti Halle on ruotsalais-ranskalainen ruotsin tuonti.

Laikkukin kävi saman testin ja se suoriutui testin läpi mainiosti, mutta senkin suoritus oli tuomarin mukaan ihanteellisen seurakoiran tasoa (84 pistettä), terrieri piirteitä ei ollut havaittavissa.

Sellaisten nynnyköiden kanssa täällä elellään.

Itse en tänne testiin mennyt kun kävin MH-luonnekuvauksen ja sain sieltä terrierimäisen hienon arvostelun. Äiti kuitenkin pohtii, että veisikö myös minut tähän luonnekuvaukseen, että saisi enemmän tietoa vertailla näitä kahta eri testiä. Myös Hallen voisi viedä MH-luonnekuvaukseen, vaikka näillä tiedoilla se tyssäisi sitten haalariin taikka aaveisiin, saisi ainakin arvion siitä lähteekö vieheen perään ;)!

Muuten me ollaan sienestetty todella paljon! Äiti on pakastanut kanttarelleja, suppilo- ja kosteikkovahveroita ja tatteja! Meillä on oikea tattimetsä meidän lähellä ja sieltä on saatu kilokaupalla saalista. Äiti löysi muutaman suppilovahvero paikankin ja merkkasi ne puhelimen GPS -laitteeseen. Muuten hyvä, mutta se laite ei löydä niitä enää niin tarkasti, että se siitä. Koordinaatit on jos jostain sattuisi löytymään tarkka GPS-paikannin.

Me ollaan eksytty kaksi kertaa meidän reissulla ja jouduttu sen takia kävelemään useita useita ylimääräisiä kilometrejä! Siitä minä en ole tykännyt kauheasti, mutta Halle on.

 

Tässä me terminoidaan yhtä kantoa jonka vierestä äiti keräsi kosteikkovahveroita

 

Halle juoksentelee metsässä aina ihan meidän näkymättömissä ja sitten aika ajoin jäljestää meidät ja jatkaa taas matkaa. Sillai se on kauhean itsenäinen, mutta joku juttu sen sai lipeemään siinä testissä paniikin puolelle.

Papun pennut kasvaa hurjaa vauhtia ja osa pennuista tarvitsee vielä kotia. Jos sinulla on russelin kokoinen aukko elämässäsi, niin ota yhteyttä mun äiskään.

 

T. Valmakoira