Raskauttavia totisteita

Keskiviikko 1.9.2010 klo 21:04 - Valma

Äiti sai tänään itselleen lopullisen vahvistuksen mun raskaudesta. Ultrassa näkyi 4 jopa 5 pientä Banditia! Pentujen isän kutsumanimi on siis Bandit - viralliselta nimeltää Daibrake Quintessential, kuten varmaan ja olit huomannut.

Mun elämä on olut aika ankeeta viimeaikoina. Mä olen oksentanut pari kertaa, kun olen ollut huonovointinen ja tein siitä johtopäätöksen, että ruokaa ei kannata syödä! Äiti on keittänyt mulle lihalientä, jota olen latkinut puolikupillista. Se on ostanut tänään myös starteria (hyi olkoon) ja sit jotain mössöä, joka on kuulemma nirsoille koirille ja sisältää kaikkea - koiraihmisten mielestä - koirille sopivaa?! Miten joku naudanmaha, ja kurkkutorvi ja kananmunat ja vihannekset ja ohrat voisi muka olla sörssättynä hyvää??!! Hyvä etten oksentanut kun äiti laittoi sitä mun eteeni...

Äiti sortui myös epätoivon tekoihin ja osti mulle jotain tahnaa, eli niinä päivänä kun en syö, se tunkee sitä tahnaa mun kurkusta alas. Siinä on jotain vitamiineja ja sellaista mitä tarvitsee... Sitä samaa voi syöttää myös possuille...

No tällatavalla kompromisseja tekien pärjäillään äidin kanssa noissa ruoka-asioissa. Suostuin äsken syömään sen kädestä, mikä tarkoittaa sitä että osaan olla myös joustava ja kiltti. Osoitan suurta luotamusta äitiä kohtaan (NÄLKÄÄ)! ja syön kädestä kuten varpunen uskolliselta ruokkialtaan.

Palkkioksi mut RAAHATTIIN ulos kaatosateella ja lyötiin punainen takki mun päälle! Muistutin lähinnä Punahilkkaa, kun hiippailin metsästä takaisin kotiin huppu silmillä.

Äiti on joutunut aloittamaan Hallen kanssa pyöräilyn kun minusta ei ole sille enää leikkikaveriksi ja mua ei kiinnosta pitkät kävelyt. Halle onkin innostunut siitä pyöräilystä kovasti ja nyt äiti pelkää, että siitä tulee himokuntoilija! Niin ei äidistä, vaan Hallesta.

Onneksi mulla on elämässäni pieniä riemuja, kuten kävyt ja siskon kanssa kylpeminen. Sisko saattaa kylpeä tunninkin kerralla ja minä vahdin sitä kokoajan. Palkkioksi se räiskii vettä mun päälle ja se on MAHTAVAA!!!

"Mitä tuijotata?! Anna tulla vaan!!"

"Tänään me oltiin keijuja ja puhallettiin kuplia taikasauvan läpi!!"

 

T. Tuleva koiraäiti Valmakoira

Vauvakuumetta

Sunnuntai 22.8.2010 klo 0:33 - Valma

Nyt tuntuu hyvin oudolta? Tai tuntuu taas siltä, että musta tulee äitikoira?! Mut vietiin astutettavaksi Banditin luo Tammisaareen kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla homma meni kyllä aivan nappiin.

"Elämä tuntuu nyt jotenkin seesteiseltä."

Viikko astutuksesta mulla oli niin huono-olo, että ihan oksensin. Nyt olo on jo helpottunut. Katselin tuossa toissapäivänä jo mukavia hautomispaikkoja. Ihan paras on kyllä isin vaatekaapin toinen hylly. Toisiksi paras on mun siskon sängynaluslaatikko. Äiti sanoi, että mä saan kyllä mun oikean pentulaatikon sitten, ettei kannata kauheesti noita kaappeja ja laatikoita katsella... mut kummaa, äitiys saa mut tekemään kummallisia asioita?

Muille kuuluu hyvää. Äiti ja iskä oli Venetsiassa ja Halle on pöhköillyt vanhaan malliin.

"Halle tykkää myös isistä"

"Halle jäi taas rysänpäältä kiinni, kun yritti mennä dyykkaamaan Millin ja Topon punakantista roskista, ovelasti kaappien takaa. Peltipurkkien räminä paljasti."

"Vain todellinen toope yrittää pakittaa samaa reittiä takaisin, ihan kuin kelaisi vain pois aikomuksensa."

Kyllä se alkaa aikuistua kuitenkin. Se on ihan älyttömän ihana lemmikki, toisin kuin meikeläinen. Mä olen kuitenkin tällainen itsenäinen yksilö, mutta Hallelle riittää kun saa välillä namia ja pääsee äidin kainaloon. Sen elämän suurin saavutus on, sen omastakin mielestä, osata seisoa näyttelyissä mallikelpoisesti. Äiti ei tiedä ketään muuta koiraa joka nauttii näyttelyistä kuten Halle. En kyllä minäkään?

 

Äiti on käynyt myös Tampereella katsastamassa uusimman tulokkaan Junon. Juno asuu Ebbe koiran kanssa.

Dirtdigger`s Beach Day - Juno 11 viikkoa

"Juno ja Ebbe leikkii hurjana"

 

Sit äiti on käynyt moikkaamassa myös Milliä (Let`s Rock Femme Fatale), joka asuu Topo parsonin kanssa.

"Topo on aika myyty tolle Millille"

 

Äiti ja Jonna on muuten tuomassa nyt yhtä uutta urospentua Puolasta, se on sellainen pieni ja suloinen pentu, jolle tarvitaan nyt hyvä ja rakastava ja pysyvä omakoti. Jos sinulla tai jollakin tuttavallasi on tarjota koti, niin ota ihmeessä yhteyttä äitiin tai Jonnaan. Pentu on tulossa Suomeen 10.9.2010.

Mä jatkan täällä hautomista. Mä huomaan kyllä, että olen suunnattomasti laiskistunut tän blogin kanssa, mutta äitiys tekee olon seesteiseksi ja vähän flekmaattiseksi.

 

"Kyllä jokainen kaipaa välillä rapsutuksia."

 

T. Valmakoira soon to be äitikoira

Terveisiä Hurrikaanilta!

Maanantai 9.8.2010 klo 13:13

Tervehdys! 

Hurrikaani täällä taas! Mahdottoman kiva kesä: Mulla kävi taas morsian kylässä, Triine nimeltään, ja aivan upea narttu! Ja mikä parasta, se Triine kävi kahtena päivänä. Meillä synkkasi heti, ja me ajateltiin, että kun me kerran ollaan näin nättejä ja kivoja, niin eiköhän tehdä meikäläisiä vähän lisää. Niin että nyt saattaa olla luvassa lisää lupsakoita, mutta  vauhdikkaita russeleita tähän maailmaan…Kun me saatiin pennuntekohommat hoidettua, me oltiin nalkissa niin erikoisissa asennoissa, että mamman oli pakko ottaa kuvia. Niillä kuvilla voisi kuulemma päästä vaikka russeleiden omaan asentokirjaan, lupasi Jonna-täti...

"Tässä vaiheessa on syytä ottaa rennosti vaan."

Triinen vierailun jälkeen me lähdettiin mökkireissulle Kerimäelle viikoksi. Se oli ihana viikko, sai juoksennella vapaana, uida mielin määrin ja metsästää hiiriä yöhön asti. Ja minä poika tein noita kaikkia, joitakin niistä liiaksikin, jos mammalta kysytään. Otetaan nyt esimerkiksi tuo juoksentelu: Mitä haittaa siitä on, jos juoksee mökkitiellä isännän auton perässä kilometrin verran? Mamma panikoi ja soitti isännälle, että äkkiä takaisin sieltä vedenhakureissulta ja Hurri kyytiin, mutta minäpä se matkustinkin jo mökkinaapureiden takapenkillä kuin taksissa ikään! Naapurit olivat tunnistaneet minut, pyysivät autonsa kyytiin ja kuskasivat takaisin omalle mökille. Minusta se oli oikein mielenkiintoinen reissu, ja mukavia ihmisiä vielä nuo naapurimökkiläiset… Harva koira se saa ajella maisema-ajelua uuden, hienon auton takapenkillä!

Tai sitten tuo hiirten metsästys: Ei kai kukaan halua, että mökin pihassa vilistää villinä hiiriä, kun kerran omasta takaa on russeleita niitä metsästämään? Pari hiirtä sain todistetusti kiinni, ne kun olivat päästäisiä ja aika pahan makuisia, ja jäivät siksi lojumaan pihalle. Muista en viitsinyt tehdä mammalle mitään numeroa, kun se on vähän sellainen herkkis noiden pienten elukoiden suhteen. Mutta illat menivät rattoisasti pää puskassa tai puskan alla!

Jos muuten satutte kuulemaan koirien uimahyppykisoista tai ihan vaikka uintikisoistakin, niin meikäläisen voi ilmoittaa ihan tältä seisomalta. Olisi hienoa päästä taas leiskauttamaan kunnon liito-oravat järvenpintaan (mökillä treenasin ojennukset viimeisen päälle). Onneksi uimaan pääsee täältä kotoakin käsin, lähimpään rantaan on vähän alle kilometri. Olen muuten ruvennut säälimään mammaa sen verran, että suostun jo tulemaan uimasta pois, kun se kutsuu. En jaksanut enää katsella sitä hermoilua. Nyt se antaa aina namin, kun tulen pois vedestä, ja kehuu kauheasti. Maistuuhan ne namitkin uinnin päälle, ei sen puoleen.

Täällä on vähän ankea tunnelma, puhuvat jotain loman loppumisesta. Pitää mennä keksimään jotain yllätystä niille, että saavat muuta ajateltavaa! Molskis!

"Isii, tule takaisin!!" (Daddy come back!!)

Hurri

Odottavan aika on pitkä

Tiistai 3.8.2010 klo 22:21 - Valma

Äiti odottaa, että milloin mun tärppipäivät alkaa ja mä odotan, että mitä se äiti odottaa?! Tänään käytiin lenkillä ja mä näin meidän naapuruston hurmuri kettuterrieri Picon. Pico oli sit täysin mun makuun ja mieluusti olisin tarjoutunut hänen lastensa äidiksi, mutta mua estettiin! Törkeetä... huomenna mut kuulemma kiikutetaan oikein oikeisiin puuhiin komean Banditin luokse. Hmm...? Pakko luottaa äidin arvioon ja täytyy hyljätä Pico.

Read my mind, I do same to You...

Täällä ollaan!

Sunnuntai 1.8.2010 klo 22:19 - Valma

Nyt varmaan kaikki jo ehti luulla, että mä olen jossain kadonnut?! En mä ole, olen lomaillut ahkerasti ja sitten vähän laiskotellut muuten vaan. Onneksi Hallen Hurri veli viihdytti teitä tuossa kuun lopulla, ettei ihan kuollut tämä blogi mun loman aikana.

Me ollaan mökkeilty! Se on mukavaa!! Aamulla ulos ja yöllä takas sisälle. Halle oli meidän loman aikana jo ihan töttöröö, kun se ei millään jaksanut olla ulkona mun kaa kokoaikaa. Kyllä me uitiin yhdessä aika paljon, kun on ollut kuuma. Lapsia on pitänyt vahtia ja se on aika kovaa hommaa. Mun sisko täytti viisi ja sen mielestä viisi vuotiaitten pitää heittää uimakellukkeet pois ja alkaa sukeltelemaan koko ajan. Onneksi meidän mökkilaiturilla on aika matalaa, kun vesi oli laskenut paljon.

Mulla alkoi nyt sitten juoksutkin... pikkasen mä mökötän siitä asiasta, kun Halle piti viedä hoitoon Laikulle. Mä saan kuulemma ihan uuden sulhasen tälläviikolla?! Mielenkiitoista? Nemolle mä annoin turpiin just tänään, kun äiti halusi vähän tiedustella mitä mieltä mä olisin sulhasehdokkaista noin ylipäätään. Nemo olikin sitten ihan nöyrää poikaa, eikä uskaltanut edes haistella, vaikka se on aika kova tyttöjen perään yleensä.

Vauvakoiria olisi sit varmaan tulossa parin kuukauden päästä? Mun äitiin kannattaa ottaa yhteyttä jos haluaa sitten mun lapsen, koska me ei aleta niitä kaikkia täällä meillä pitämään! (Meidän äiti varmaan pitäisikin ja laajentaisi taloa ja muuttaisi maalle), mutta se ei ehkä ole vielä täysin hulluksi tullut? Se saattaa kyllä tulla vanhetessaan. Sitten täytyy varmasti keksiä joku hoitomuoto... russelismiin...? Onkohan se jo keksitty?

 

T. Pohdiskeleva Valmakoira

Hurrin kesä

Sunnuntai 18.7.2010 klo 14:28 - Hurri

Hurri-isukin kesäkuulumisia

Minusta on kuulemma tullut isä! En aluksi ymmärtänyt yhtään, mistä on kyse, kun ihmiset taputtelivat minua kylkeen ja sanoivat: ”Mitä isukki!” Sitten ne rapsuttelivat tavallista enemmän ja voivottelivat, että ”voi meidän pikkuiskää”. Mutta yhtenä päivänä ne älysivät näyttää mulle kuvia mun pennuista, ja silloin mulle välähti tää isyysjuttu: mulle on tullut taas lisää kavereita! Siitä tässä koko jutussa oli siis kyse! Meikäläinenhän on tunnetusti sellainen Kaikkien Kaveri: kissat, pennut, dobermannit ja sorsat käy yhtä lailla. Ainoastaan paarmojen kaveria minusta ei kyllä saa tekemälläkään, ne on niin ÄRSYTTÄVIÄ, että ne pitää heti syödä pois surisemasta. Mutta ne pennut näyttivät oikein kivoilta kavereilta!

Yhtenä päivänä meidän mökkirantaa lähestyi sorsapoikue emoineen, ja meikäpoika loikkasi heti niitä tervehtimään. Uin minkä käpälistä lähti, mutta sorsat uivat vielä kovempaa. Arvaan kyllä, minkä takia: Hippu näki myös ne sorsat ja alkoi heti huutaa ihan kurkku suorana, että: ”Häipykää heti täältä meidän rannasta senkin sorsan rääpäleet tai syön teidät kaikki!” Se osaa olla joskus aika pelottava. Ja minä olisin vain käynyt kysymässä niiltä, että voitteko olla…

Olenko jo kertonut mun kesäduunista? Se on aika rankkaa, mutta laiskana on niin tylsä olla, että päätin kantaa korteni kekoon. Mun tehtävänä on tyynnyttää kaikki Suomen järvet eli syödä niistä pois kaikki aallot ja laineet ja liplatukset. Mökkijärvellä työpäiväni kestää aamusta iltapäivään, sitten maltan tulla pois vedestä. Välillä käyn ottamassa vauhtia laiturilta ja ponnistan oikein pitkälle – näytän kuulemma ihan liito-oravalta silloin (vaikka liito-oravat eivät kyllä tietääkseni sukeltele!).

"Liito-oravan leiskautus"

"Mahaplätsi!"

Jos ihmiset ovat uimassa yhtä aikaa, mun hommat menee vähän niin kuin sekaisin, mutta eihän ne sitä tajua, senkun polskivat vaan ja tekevät koko ajan LISÄÄ laineita ja aaltoja ja kaiken maailman pärskeitä! Joskus se kesäduuni alkaa tuntua ihan mahdottomalle tehtävälle, ja silloin rupean komentamaan niitä aaltoja ja laineita ihan turhautuneena. Ja silloin mamma hakee minut vedestä pois ja pakottaa jäähylle. Jäähyn jälkeen homma maistuu taas oikein mukavalle. Hippua ei kesäduunit kiinnosta. Se menee uimaan vain silloin, kun sillä on TOSI kuuma tai kun joku heittelee sille jotain keppejä tai palloja veteen. Toisaalta, on silläkin tavallaan tärkeä homma toimia vähän niin kuin mun apulaisena (tai varmaan työnjohtajana omasta mielestään). Jos on oikein paljon aaltoja ja laineita, niin Hippu auttaa minua komentamalla niitä laiturilta käsin. Ja kun Hippu komentaa, niin aika moni katsoo parhaakseen väistyä…

"Duunissa työnjohtajan kanssa"

"Lepotauko uimatikkailla"

Että meikäläisen kesä on mennyt aika lailla järvessä. Jotain olen sentään tehnyt kuivallakin maalla: Agilityn alkeiskurssi tuli tuossa suoritettua kesäduunien sivussa, ja mukavaahan se oli. Aina sai hyvää syötävää temppujen jälkeen ja näki paljon kivoja kavereita. Siellä ei, harmi vaan, saanut leikkiä niiden kavereiden kanssa yhtään, tervehtiä vain hihnassa. Olin aika taitava mamman mielestä, en pelännyt mitään esteitä ja kuuntelin ohjeita kuulemma ihmeellisen hyvin.

Tänään yksi mun ihmissiskoista sanoi, että haluaisi olla MINÄ, koska mun elämä näyttää niin mukavalta ja rennolta ja huolettomalta. Mutta sori vaan, vain minä voin olla Hurri. Ja Hurrina on kieltämättä aika kiva olla!

 

Molskis ja loiskis vaan!

 

t. Uimamaisteri Hurri

Uimakoulu

Tiistai 6.7.2010 klo 0:14 - Valma

Tänään oli kuuma päivä. Mentiin illalla pitkälle kävelylle äidin, Hallen, Kristan, Pinan ja Nemon kanssa. Arvaa oltiinko kokoajan hihnat solmussa?

Meidän lenkkireitillä on myös uimapaikka ja sinne me mentiin. Me hypättiin kaikki ensin matkalla yhteen mutaojaan ja Pina raukka jäi sinne melkein kiinni, mutta Krista pelasti sen. Halle oli siitä tyhmä, että se sukelsi sinne mutaan pää edellä ja näytti todellä typerälle mustalla kuonollaan.

Muta Pina!

Tänä kesänä Halle ei ole oikein uskaltautunut uimaan kunnolla. Tänään mä pidin sille, ja kaikille muillekkin, uimakoulua. Pina näytti että se osaa jo ja se olikin poikia rohkeampi. Mutta koska se on pieni, se keskittyi enemmän härnäämään Nemoa. Nemoa pikkuisen harmitti, kun sen teki niin kauheasti mieli veteen, mutta kalliopohja jännitti sitä. Kyllä se sit meni innoissaan kun alkuun pääsi.

Tällä reissulla Halle tajusi vihdoin, että se voi tehdä samalla tavalla kuin minä ja loikata veteen. Se oli äidistä todella huvittava, koska sen hypyt oli sellaisia vähän kömpelöitä mahaplätsejä. Se kuitenkin rohkastui ja oli hurjan ylpeä uudesta taidostaa se tuli kokoajan mun perässä.

Juu Pina, kannattaa uida itsensä puhtaaksi.

Odottakaa kun ope kuivaa itsensä, niin päästään aloittamaan.

Halle uit vaan rauhassa eikä hätäillä...

...Noin ja sitten rantaan kun väsyy, hyvä Halle, sinähän osaat!

Kylläpä meitä sitten reissun päätteeksi ramasikin, meillä meni tällä reissulla kaksi tuntia ja Pinakin jaksoi hienosti.

 

T. Valmamaisteri

Ajokoira

Keskiviikko 30.6.2010 klo 22:54 - Valma

Tiesittekö mikä on ajokoira? Se on sellainen jonka avulla myös sokeat pystyvät ajamaan autoa. Mun sisko 5-v. kertoi sen tänään äidille. Se on aiemminkin nimittänyt meidän Hallea ajokoiraksi, silloin kun Halle on ollut autossa ja katsonut ulos auton ikkunasta. Meidän isi kutsui muinoin myös äitiä ajokoiraksi. Se oli silloin kun äidin kylkiluut olivat vielä käsin kosketeltavissa ja jopa silmin nähtävissä. Enää äidistä ei käytetä sitä nimitystä.

Tänään mulla oli virallinen silmätarkastus Porissa ja sain puhtaat paperit. Me ollaan ajateltu, että mä saan taas russelivauvoja seuraavaan juoksuun (jos koiragod suo). Äiti on halkonut hiuksensa ja valvonut yöt etsien mulle urosta ja lopulta sellainen löytyi monen mutkan kautta. Itseasiassa äiti päätyi uudelleen jo keväällä valittuun vaihtoehtoon kun matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista. Hyviä ehdokkaita on olemassa, mutta saisivat olla hiukan vanhempia...

Eilen mä koettelin mun äidin hermoja. Mä menin iltapissalle klo 23.00 ja en sit ihan halunnut takasin silloin kun äiti halus. Äiti sortui vanhaan kinkkujahtaukseen ja motitukseen, eikä saanut mua kiinni. Taas se tuohtui ja jätti mut ulos ja meni nukkumaan. Kyllä mä sisälle tulin... klo 01:13 kun äiti oli jo syvässä unessa ja herätin sen haukahduksella.

Ei kannattais valittaa, jos on tilannut terrierin, niin on saanut sellaisen. Silloin on oltava hyvin kiitollinen ja onnellinen siitä, että koiragod on ollut suotuisa myös äidille.

Hyvää yötä kaikille,

t. Valmakoira

Bonuksena kuva meidän Hurrin ja Boldandbrainy Who`s That Girl- Tytin vauvoista:

Pötykät unilla

No okei, kaks kuvaa kun ovat niiin ihania

Varaslähtö kesälomaan

Perjantai 25.6.2010 klo 10:56 - Valma

Mä olin viimeviikonloppuna minilomalla meidän mökillä. Mun veli halus sinne ukin, mummon, papan ja mummun kanssa ja mä pääsin mukaan. Oli pikkasen siistiä jahdata sammakoita ja kaikkea. Ukin ja mummon vanha Lola koira oli myös mukana ja kun se menee järveen, oli hauska olla päästämättä sitä rantaan!

Mummu ja Pappa on alkaneet taas Manu koiran jälkeen haaveilemaan koirasta. Mä olinkin sitten niitten lellikki ja nukuin niiden olkapäällä kun ne istui sohvalla.

Mä ja mummu

Mä ja pappa

Nukuin myös niiden sängyssä ja niitten piti syöttää mulle ihmisten ruokaa kun mä sanoin etten tykkäis oikein nappuloista. Ne pelkäs, että mä kuolen nälkään. Äidille ei mene mun ruoka vaatimukset läpi ja olen joutunut paastoomaan kotona paripäivää kun ollaan taas katsottu kuka määrää ruokakupin sisällön. Okei, luovutin jo ja syön taas nappuloita...

Mummu ja Pappa otti mut myös mukaan Tampereen Ikeaan. Ne kysyi luvan myyjiltä ja mä sain kiertää koko myymälän kuljetus kopissani. Katsoin viisaimmaksi olla hipi hiljaa kopissani, muutenhan ne ihmiset ois lopettanut ostelemisen siellä ja ihastelleet vain mua. Sit kukaan koira ei enää koskaan pääsis Ikeaan ja se ois tyhmää.

Halle oli sitten kotona, kun se tykkää mielummin olla äidin kanssa vaan. Sen elämä on ihan täydellistä kunhan vaan äiti on lähellä.

Äidin erään aamun ensimmäinen näky. (First view in the morning).

Ja näky illalla. (And view in the evening).

Halle ei mielellään metsästele mun kaa, se yleensä seurailee vaan. Halle on kuitenkin aika älykäs monissa asioissa ja se ei ole niin itseppäinen kuin minä. Äidin mielestä Halle on siitä mukavampi, koska se on nöyrempi, eikä sellainen jästipää terrieri kuin minä. Halle kyllä tykkää silti lähteä pupujen perään. Se säikäytti naapurin Annikankin yhden kerran kun lähti metsässä pupun perään eikä heti tullut. Annika soitti äidille ja äiti selitti, että kyllä se kohta tulee. Sit kun äiti soitti hetken päästä Annikalle takas, niin kesken puhelun Halle makasikin Annikan edessä. Halle on sydämeltään kiltti ja tottelevainen. Vähän sählä se on kyllä.

Me ollaan käyty tapaamassa myös Pinaa, Nemoa ja Laikkua. Äiti julisti Pinan jo Miss Mätsäriksi, koska Pina on ollut kahdessa Match Showssa pentujen paras! Oltiin yhtenä päivänä kimpassa metsälenkillä ja Pina jaksoi jo tepastella koko matkan. Minunkin mielestä Pina saa olla jo porukassa mukana, se on jo 4,5-kk. Laikku tuli sit hiukan myöhemmin ja yksi lenkkeilijä pysäytti juoksunsa ja ihasteli meitä. Halle meni tietysti sille rapsutettavaksi, koska Halle tykkää kaikista.

Takaa katsoen Laikku, Pina, Halle ja Nemo.

Tänään me mennään mökille juhannuksen viettoon. Se on hauskaa ja nyt lähtee koko perhe mun mukaan.

T. Valmiskoira

Tää on kyllä maailman paras vanha sohva!

Päivien viemää

Keskiviikko 16.6.2010 klo 22:50 - Valma

Nythän on niin, että Meidän Hallesta on tullut myös setä. Hallen Hurri veli ja Tytti saivat viisi kaunista lapsosta. Näitä pentuja pääset ihastelemaan täältä. 

Minulla on ollut hyvin ylivireinen kausi. Äidin mielestä se johtuu siitä, että minulla on pian alkamassa juoksut. Olen ollut myös hyvin hyvin tuhmana koirana. Mökillä halusin vaan metsästellä pieniä lintuja ja enkä olisi lähtenyt kotiin millään, vaikka uhkasivat jättää minut sinne mökkeilemään ihan yksin. Hallea painostan myös aivan liikaa, niin että Halle rukka on aivan poikki mun kanssani.

Halle uimakoulussa. Opena mä.

Tukka jäi föönaamatta...

Äitikin on ollut pikkuisen väsynyt, mutta se ei johdu minusta, vaan siitä että se nukkuu liian lyhyitä yöunia. Se taas johtuu siitä, että se olevinaan toimittaa kaikkia asioita, vaikka mitään konkreettista ei varsinaisesti tapahdu?

Agilityssä me ollaan käyty, mutta Halle jätettiin viimeviikolla pois matkasta, kun sitä ei ole kiinnostanut siellä kuin ne nakinpalat. Kyllä me aiotaan ottaa se mukaan taas seuraavaksi, mutta tälläviikolla äiti halusi keskittyä minuun paremmin ja se on hyvä.

Seuraavaksi aika kova haaste kaikille: Halle on aikonut osallistua tän vuoden sohvarusseli skabaan!! BE WARE!

Varoitus nro: 1

Varoitus nro 2.

On hyvin tärkeätä julkaista meistä russeleista tällaisia nukkumiskuvia, koska yleensä ihmiset näkevät meitä vain sinkoilemassa edestakaisin. Kukaan ei varmasti haluaisi itsellensä sellaista koiraa jota äiti ulkoilutti tänäaamuna fleksin kanssa. Se koira hyökkäsi räksyttämään naapurin aidalle, koska siellä asuu koira joka kuvittelee asuvansa siellä, vaikka se on meidän katu!! Se fleksin kanssa ulkoileva koira myös kulki naru viisi metriä tiukalla ja halusi hyökätä kuorma-auton kimppuun, kun se häiritsi koiran kakkarauhaa. Se samainen koira on kyllä hyvin tottelevainen kotona, mutta julkisilla paikoilla on hyvin tärkeä näyttää, että on itse se johtaja eikä äiti.

Siksipä tässä vielä muutama kuva nukkuvasta koirasta. Todistusaineistoa siitä miten helppoa koko käden vieminen voikaan olla...

Jos niinkun kaksi koiraa on aiheuttanut hässäkkää, niin sit kannattaa ottaa tällänen tuplalähestyminen. Niinkun molemmat on oikeesti yhtä kilttejä...?

Sit jos vaan on kokenut tulleensa loukatuksi, niin mahdollisimman pieni kerä aika huomaamattomasti on tehokas tapa.

Jos on ollut melko kiltti, niin sitten voi loikoilla rehvakkaammin.

Ja Voilá! Taas ne palvoo maata sun jalkojen alla!

Hurri harrastaa

Tiistai 8.6.2010 klo 10:46 - Hurri

Tervehdys kaverit!
 
Tiedättekö, mitä tulee, kun antilooppi ja saukko risteytetään? No, siitä tulee sellainen kuin meikäläinen  Hurri! Antiloopin sukulaisuus paljastui, kun loikin kaikkien normiaitojen yli ihan epäilyttävän helposti. Nyt isäntä onkin rakentanut koko tontin ympärille sellaisen hirviaidan, josta ei mene yli antilooppikaan.

Yhtenä hellepäivänä, kun isäntä oli juuri väkertämässä sitä hirviaitaa, mamma ja Hippu otti ja lähti kävellen agilitytreeneihin -siis tuosta vain, ja ilman minua! Hetken ikkunassa itkettyäni älysin tarkistaa, oliko takaovi jäänyt auki (niin kuin se helteellä tuppaa jäämään). Sitten vain pujahdin avoimesta ovesta takapihalle ja aitahommissa olevan isännän selän takaa lankkuaidan yli tielle. Olin jo hyvän matkaa menossa, kun minut pysäytti kiva naapurin täti. Se jutteli mukavia ja rapsutteli ja käsikin kävi lupaavasti taskussa välillä (herkkupalaa ei saa koskaan missata!). Sitä taskukättä vahtiessa en ollenkaan huomannut, kuinka minut oli ovelasti johdateltu takaisin kotiin ja lukkojen taakse! En siis päässyt agilityhallille sillä kertaa. Mamma kyllä vähän hyperventiloi, kun kuuli, että olin jolkotellut melkein valtatie 15:lle autojen sekaan&.. No, lankkuaita korotetaan kuulemma seuraavaksi.

Se saukkojuttu tulee siitä, kun rakastan uimista. Yhtenä hellepäivänä mamma vei meidät koirat uimaan läheiselle uimarannalle.

Siinä on kivasti oma ranta koirille ja veneille, ja vieressä toinen ranta ihmisille. Aluksi mamma heitteli meille keppejä ja Hippu vei niitä takaisin mammalle. Minä kyllä tykkäsin hakea keppejä, mutta en minä niitä mammalle antanut. Sehän näytti haluavan niistä eroon, kun heitteli niitä oikein kauas! Sitten tuli kotiinlähdön aika. Mamma teki rannalla kaikki mahdolliset kutsumistemput, mutta en viitsinyt totella. Rannalle alkoi kerääntyä porukkaa ihmettelemään meikäläisen uimista (eikö ne ole ennen uimaria nähneet!). Joku  epäili, että meikä ei älyä uida rantaan (no just!). Toinen ehdotti, että olen mennyt
sekaisin siitä pyörimisestä (tykkään uida kahdeksikkoa). Mammaa alkoi huolestuttaa itseäänkin, että olen tullut pöpiksi, niinpä se kahlasi sortsin lahkeita myöten järveen ja raahasi minut niskavilloista rantaan. Että ärsytti! Matkauintitavoitteestani jäi monta sataa metriä! Eikö ne älyä, että mulla on peruskuntokausi meneillään? Olen nimittäin aloittanut agilityharrastuksen, eikä siinä rapakuntoiset pärjää.

 
Nyt en taida päästä uimaan pitkään aikaan. Olen tehnyt jo kolme kertaa saman tempun, ja aina tulee ihmisiä ihmettelemään, että kuinka kauan tuo koira oikein jaksaa uida. Mamma ei kehtaa enää paljastaa, ettei saa minua millään ilveellä vedestä pois. Se kun on olevinaan joku opettaja ja on tietävinään, miten kaikki saadaan tottelemaan.

Pitäkää häntä pystyssä ja isäntäväki valppaana!
 
t. Hurri

Vauvoja ja varavalio!!

Sunnuntai 6.6.2010 klo 23:09 - Valma

Tärkeimmät ensiksi. Meikeläinen kruunattiin tänään Suomen varavalioksi Jämsän koiranäyttelyssä. Sain nimittäin kolmannen varasertini ja ne kaikki olen saanut eri tuomareilta ja niistä ainakin yhden olen saanut parivuotiaana, joten kaikki kriteerit täyttynevät...?!

Täten minä Valmakoira Dirtdiggeri Rajala kruunaan itseni Suomen varavalioksi: TSÄDÄNG! Helppoa, kannattaa muidenkin alkaa harrastaa itsensä kruunajaisia.

Sitten kruunaan itseni myös tädiksi! Tänään mun sisko Peppi sai Topinsa kanssa viisi tyttöä ja yhden pojan!! Mahtava pentue ja Jonna meinasi lopettaa laskut jo neljän pennun jälkeen. Saatiin sitten päivitellä tietoja ihan urakalla. Kaikki pennut näyttävät kolmivärisiltä, mutta katsotaan sitä lopullista sävyä sitten myöhemmin.

"Peppi on kuulemma hyvä äiti."

"Pikkuiset täplikkäät."

"Pinonen pieniä koiria"

 

Sitten oma luku meidän Hallesta...

Oltiin viikonloppu mökillä ja Halle tavoilleen uskollisena kävi hankkimassa äidille ruokaa naapurista. Se juoksi iloisesti sieltä kotiin suussaan pussi sämpylöitä... se on vieläkin niin sydämellinen, että jaksaa kantaa löytönsä äidille, niinkuin joulunakin sen naapurin joulukalkkunan kanssa. Äiti yritti käydä etsimässä mökkinaapureita, mutta ne eivät olleetkaan mökillä? Toivottavasti Halle ei ole syönyt niiden kellaria tai jotain varastoa tyhjäksi?!

Halle nappasi jättipotin myös näyttelystä!! Halle oli paras uros ja sai oikean sertin ja valittiin vielä rotunsa kauneimmaksi (vaikka oikeesti se on kyl joku toinen... khöm...). Ryhmäkehässä Halle valittiin myös hienosti seitsämän joukkoon ja äiti oli huippu tyytyväinen.

"Halle vääntää Tähteä"

"Tässä Halle raivostui kun piti leikkiä Tähden kaa ja äiti alkoikin nyppiä!?"

"Serti poseeraus veljen kaa, ROP poseerauksen pilasi äidin naama... joten siitä ei kuvaa."

Dirtdigger`s kennelissä oli siis tänään jättipottipäivä onnellisuudessa! Paljon uusia Dirtdiggereitä ja hieno päivä näyttelyssä. Jonna tädin kasvatti Dirtdigger`s Tasmanian Devil oli muutes vielä paras uros kehässä 2.

Siispä Valmakunnassa kaikki erinomaisesti!

Toivottaa Hänen korkeutensa Suomen varavalio Valmakoira Dirtdiggeri Rajala.

Viiraa

Torstai 3.6.2010 klo 11:41 - Valma

Mua on viirannut ihan sairaasti viimepäivinä. Halle on ihan poikki, kun se ei jaksais helteellä kokoajan pelata hippaa mun kaa.

Mun tapa on tuijottaa sitä jostain ja kyyriä ja pelkällä tuijotuksella saada se jahtaamaan mua. Kyllä se aina lähteekin mun perään ja sitten me juostaan ympäri meidän taloa ja hypitään sohvilla ja nojatuolilla. Sitten kun Halle ei saa mua kiinni ja sitä ärsyttää, se alkaa haukkumaan mulle. Heh, se on sellainen pönttöpää.

"Tässä mä vaanin Hallea."

"Näin väsyksiin Halle menee, nukahtaa peffa kohti kattoa."

Olenko muuten kertonut, että meillä on sellainen tumma kirsikanvärinen parketti?Se on siitä hyvä, että siitä näkee kaikki valkoiset karvat loistavasti. Äitikin tykkää... kai?

Eilen oltiin koirapolulla. Siellä oli paljon koiria ja me kaikki oltiin irti metsässä niinkuin yleensä. Siellä on yksi tien pätkä jonka minä omistan ja sillä tienpätkällä minua alkaa ärsyttää kaikki pikkukoirat. Yritän yllyttää Hallen niiden kimppuun, mutta se on aika surkea siinä. Se osaa vaan sanoa MÖYMÖYMÖYR ja sit se taas leikkii vaan. Johtuukohan sen hassu ääni siitä että se on puolikuuro?

Minä tykkään yllyttää tappeluita, se on tärkeätä, ettei kukaan luule että pienen koiran yli voi kävellä noin vain! Pieni koko on paikattava asenteella. Halle ei ole ymmärtänyt tätä ollenkaan vaan nuolee kaikkien huulia ja leikkii. Siinä mulla on haastetta, Hallen kouluttamisessa.

Kaikki menee mukavasti. Mun sisko saa varmaan vauvoja viikonloppuna ja musta tulee täti!! Jos olet kiinnostunut mun siskon, ja hyvin komean Topin (jonka sisko vei multa Hallen takia YLLÄTTÄEN) niin voit olla yhteydessä kasvattaja Jonnaan. Kyllä äitiinkin voi olla yhteydessä aiheesta, yhteystiedot löytyy tästä.

Niin no tulee siitä Hallestakin sit viikon päästä setä kun sen veli saa lapsia Tytin kaa. Niistä pennuista löytyy lisätietoa kennel Boldandbrainyn sivuilta ja tytin pentublogista.

Moikka!

T. Iloinen Valmakoira

Hiljaiseloa

Torstai 27.5.2010 klo 23:28 - Valma

Säikähditkö jo että tyyntä myrskyn edellä? Okei, huiputin vähän.

Mun äiti oli viikonlopun Ruotsissa. Se oli siellä Jonnan ja Minna Tallbergin kanssa. Mun äiti oli seuraneitinä, kun Minna ja Jonna tuomaroivat ruotsin russeleita niiden epävirallisessa erikoisnäyttelyssä.

 

"Aurinko oli paistanut näyttelypäivän kokonaan"

"BIS Saltisgårdens Rocket Man, BIS 2 Vitsuddens Grace"

Se reissu oli äidistä antoisa, äiti kuvasi siellä kaikki russelit n. 2000 valokuvaa. Äiti on hullu. Äiti nautti kovasti olostaan Ruotsin maaseudulla kennel Raawin vieraana. "Tack Linda och Dennis" -mun äiti pyysi laittamaan tähän omasta puolestaan. Se oli siis kolmas lause jonka äiti osaa Ruotsiksi. Ensimmäinen on "Du är Här" ja toinen on hyvinkin käyttökelpoinen "Det kostar ingenting att köa"... sopii kuulemma yllättävän moneen tilanteeseen. Esim. vaikka varatkaa meiltä pentu, Det kostar ingenting att köä... niitä olisikin taas pian luvassa mun siskolle Peppille ja huippu kauniille Topille. Pennut syntyvät arviolta kahden viikon päästä ja todellakin, Det kostar ingenting att köa :)!

Täällä kotona meillä meni ihan mukavasti. Ukki ja Mummo oli hoitamassa meitä ja Lola, ukin ja mummon vanha ja pullea labradorinnoutaja, oli myös mukana. Se saa oleskella melko vapaasti meillä, mutta jääkaapin lähelle ei saa tulla, eikä muutenkaan liiaksi lääppiä MUN ihmisiä.

Tänään meidän viheliäinen ipana Pepi kävi täällä trimmissä.

"Täydellisellä hännällä on helppo leveillä...

...vaikka säkä olisikin 21-22cm!!"

Sanovat että siinä on mun näköä?!

...???

Ainakin vitutuskynnys on samaa sorttia.

Toinen viheliäinen aPina Pina kävi muuten vaan moikkaamassa äitiä. Törkeetä toimintaa meidän selän takana!

"Ihana Pina ipana (a)pina"

"Pina (Jackxellent Hundred Volts) 15 weeks"

"Like her mother Muru?!"

Muuten menee aika mukavasti.

 

T. Valmakoira

 

Aurinkoista agilityä

Tiistai 18.5.2010 klo 22:56 - Valma

Mun lemppari harrastus agility oli tänään ohjelmassa! Muuten todella hauskaa, mutta kauhean kuuma. Meinasi kunto loppua, lähinnä äidiltä. En minäkään silti niin paljoa jaksa kuumassa, mutta tosi hauskaa oli!!

"Pitäiskö noista äidin käsistä ja jaloista päätellä mihin mennään?!"

"Putkeen on aina hauskaa mennä, vaikka taas on väärä käsi äidillä..."

"Jihaa!! Nyt näyttää ope mallia mun kaa, koska mä olen hyvä ja äiti ei."

"Tää on mun palkka."

"Kontakti äitiin, joka jäljessä..."

"...parantaa jo."

"Mun mahaplätsi!"

"Todella naurettavaa teeskennellä kuollutta jos mä en heti tuu mun pallon kaa. Siinä nolaa etupäässä itsensä."

"Hirmu kivaa oli, mutta myös hirmu kuuma tuli."

Halle pääsi illalla lohdutuspalkinnoksi pitkälle lenkille äidin, Annikan ja Röllin kanssa. Pojat sai riehua pellolla ja uida ojassa. Halle näyttikin sen jälkeen siltä kun se olis kaivettu roskiksesta...

Kiitos myös Annikalle näistä mukavista valokuvista, joita hän oli tänään ottamassa meidän agilitystä.

T. Valmakoira

Rauman näyttely

Maanantai 17.5.2010 klo 12:55 - Valma

Viikonloppuna meillä oli oikein kesäinen ilma täällä Raumalla ja meille tuli Rauma rock- ja näyttelyvieraita. Päivä oli kuuma ja näyttelyilma oli varmasti kiva ihmisille, mutta ei niin kiva koirille.

Näyttely ei meidän osalta mennyt mitenkää erityisesti, se pinkki joka kehässä näkyi, oli äidin stringit, kun se ei taas muistanut, että farkut ei toimi kun meitä esitetään kyykyssä... (nolo)!

"Pääasia ettei äidin takapuoli ole kuvassa..."

Minä, Laikku ja Halle saatiin siis EH:t ja sijoituttiin kyllä luokissamme, mut siinä se. Dirtdigger`s kennel sai kyllä kunniaa, kun Necku pokkasi ROP koiran tittelin. Hyvä Necku!

Illalla koiraväki lähti rockkaamaan. Meille tuli yökylään Let`s Rock Drummer Boy - Ringo ja ihan mukavasti meillä meni. No okei, myönnetään et yritin saada poikia vähän  tappelemaan, mutta ei siitä mitään tullu kun Karon piti heti puuttua siihen.

Ilta oli meni mukavasti ja ainakin mun äidillä oli ollut hirmu hauskaa. Toivottatasti muillakin vierailla oli. Me oltiin aika väsyneitä sitten sunnuntaina kaikki, paitsi Halle. Halle olikin sunnuntaina vielä näyttelyissä Juniorhandler kisoissa. Naapurin tyttöjen kaveri Noora lainasi sitä ja hyvin Halle olikin esiintynyt. Sijoituksia ei tullut, mutta tytöt oli tyytyväisiä ja se on pääasia.

"Noora ja Halle reenaa"

Halle on sellainen showmies, että nauttii olostaan kehässä. Se on kiva antaa lainaan kun se on kuitenkin kiltti siellä. Ei varmaan moni uskoisi, mutta niin se vaan on. Kotona se sit aina tuhmailee, mutta hyväsydämisesti.

Mä olen ollut hiukan laiska päivittäjä nyt, mutta kesällä on kivempi olla ulkona ja tonkia ja kaivaa.

T. Valmakoira

Koirapäivä

Maanantai 3.5.2010 klo 10:53 - Valma

Eilen täällä Raumalla paikallinen koiraseura RKS avasi kesäkautensa. Me osallistuttiin siellä järjetettyyn koirakulkueeseen ja edustettiin Jackrusselleita oikein isolla poppoolla. Kulkueessa oli Minä, Halle, Pepi, Nemo ja Pina. Halle osallistui myös Match Showhun ja Nemo makkaransyöntikilpailuun. Nemo voitti sen makkarakisan ajalla 2,5 sek... Halle oli mätsäreissä punaisten kolmas. Minua äiti ei ilmoittanut mihinkään, mikä oli ihan tyhmää?! Olisin hyvin voinut mennä mölliagiin vaikka ei ollakkaan harjoiteltu puoleen vuoteen ollenkaan. Äiti ei viitsinyt kun se on ollut viikon saikulla yskän ja äänen takia. Sillä ei ole ollut ääntä.

"Isä ja poika komeine häntineen, Pepin korvat myös teipattu. Halle lisäksi dippasi peffansa kuraan ennen mätsäriä."

"Pina tyytyi syömään keppia, kun ei päässyt makkarakisaan." 

Hyvä uutinen on se, että agility harkat alkaa viikonpäästä. Me mennään molemmat Hallen kaa harrastelemaan.

Muuten ollaan vietetty ihan tavallista leppoisaa koiran elämää.

"Halle"

"Onko pakko tunkee samaan kuoppaan?!"

"Hei kato, mitäs täältä toisesta löytyy...??"

"...helppoon meni, niinkuin aina."

 

T. Valmakoira muutaman missiposeerauksen kera.

 

 

Päivän tempaus by Halle ja lapset

Keskiviikko 28.4.2010 klo 22:25 - Valma

Hallelle sattui tänään niin, että veli pujotti sen kaulaan puruluurenkaan. Ensin se pujotti sen minun kaulaan ja sai sen helposti pois, mutta Hallen kanssa kävi "Eemelin soppakulhot" ja se ei enää lähtenytkään.

"Nyt se en ollut minä...?"

Veli yritti, äiti yritti ja iskä yritti. Ei millään ja mitenkään päin. Äidille tuli mieleen kaksi irroitus vaihtoehtoa. Sahaaminen tai liottaminen vedellä. Aikansa se sitä mietti ja alkoi olla jo hiukan stressaantunut, mutta päätti vielä yrittää.  Eli nyt ohje kaikille jotka joutuvat samanlaisen pulman eteen...(?):

Ensin ujutetaan toinen korva väkisin ja sitten vielä toinen korva sieltä välistä. Sen jälkeen renkaan sai pujoitettua pois. Loppu hyvin kaikki hyvin... myöskin tälläkertaa.

Äidille tuli myös hiukan lisämurhetta, koska Hallen munuaisarvo olikin kontrolliverikokeessa noussut hiukan. Aamulla äiti metsästi pissanäytettä Hallelta ja sen tulos saadaan huomenna. Äiti vei minutkin varuilta verikokeeseen, mutta mun arvot olivat normaalit.

Äiti on nyt oikeasti innoistunut koirien (lähinnä ensialkuun nypittävien koirien) trimmaamisesta. Se on salakavalasti opiskellut trimmausta Karolta jo kaksi vuotta, seuraamalla aina sen työskentelyä. Nyt se tarttui härkää sarvista ja oikein nauttii siitä hommasta! Se innostui jo niin paljon, että aikoo tehdä meidän lämpimästä autotallista oikein trimmaus studion! Y-tunnuskin sillä oli jo valmiina, että tervetuloa vaan kaikki nypittävät koirat meille! Varatkaa ensin toki aika äidiltä p. 044 033 7477 ;)!  

 

"Jackrussellinterrieri"

 

"Austraalianterrieri"

 

"Parsonrussellinterrieri"

 

"Walesinterrieri"

Hurri kertoo Lahden näyttelyreissustaan

Keskiviikko 28.4.2010 klo 21:45 - Hurri

Heippa!

Minäpoika se olin taas näyttelyssä, tällä kertaa Lahdessa. Minua ei yhtään huvittanut seisoskella paikallani, olisin paljon mieluummin kirmaillut kaikkien niiden ihanien koirakavereiden kanssa ympäri hallia. Jonna pani parastaan, mutta jos pojalla on vipinää varpaissa, niin sitten sillä on -siihen ei auta parhaankaan näyttelygurun temput.

No, oikeastaan vaistosin jo heti alkuun, että se tuomari ei oikein tykännyt mun naamasta, mutta sehän on pelkästään sen tuomarin ongelma. Mulla kyllä riittää ihailijoita! Tulin kuulemma luokassani toiseksi ja olin Erittäin Hyvä. Myös nakit olivat erittäin hyviä.

"Nakki lähemmäs, mikäli pidät hännästäni?!"

Tuomari Johan Juslin oli tätä mieltä:

" Keskikokoa hieman kookkaampi uros, jolla hieman pitkä kuono-osa. Hyvä kaula. Lyhyt etuaskel johtuen lyhyestä olkavarresta. Hyvä ylälinja. Pitkä lanneosa. Hyvät polvikulmaukset. Turkki on vaiheessa."

Pitkä kuono on muuten loistava apu myyrien kaivelussa! Ja pitkästä lanneosasta saattaa olla hyötyä narttujen kanssa touhutessa....kuvittelisin...? Eli loppujen lopuksi: löydättekö minusta yhtään OIKEAA vikaa, häh?

Sitä minäkin.

Terveisin Hurri

Kevät kuulumisia

Sunnuntai 25.4.2010 klo 11:16 - Valma

Eilen äiti oli Pepin, Nemon, Pinan ja Hallen kaa treffeillä. Mut jätettiin tylysti kotiin, koska mulla on se tappamis vimma sen Pepin suhteen. No okei, sitä Pinaakaan en ole vielä livenä nähnyt, mutta sitäkin ois kuulemma pakko sietää joskus?!

Se Pepi on kasvattanut itselleen mahtavat pystykorvat!

Halle 1v4kk, Pepi 6kk ja Pina 10vko:a

"Hallen mielestä Pina on ihan jees!"

"Jopa ihana?!"

Pina ja Krista

Jackxellent Hundred Volts - Pina 10 weeks

Tänään me ei päästykkään koirapolulle, koska mun äidillä on niin sitkeä flunssa että se pelkää et sille tulee taas keuhkoputkentulehdus. Se yski koko aamun ihan hulluna ja otti kyllä kaikki mahdolliset lääkkeet, tosin ei niin suurina annoksina kuin Hallella on tapana...

Ulkona on mahtava ilma ja me mentiin eka iskän kaa lenkille ja sit iskän kaa keräämään kakkoja takapihalta. Iskä on siitä mahtava, että heittelee mulle käpyjä!! Se on todella asiallista hommaa, se käpyjen jahtaaminen. Äiti ei heittele, se ei myöskään anna mulle mitään ylimääräistä ruokaa, joten kai tässä pian nälkäkuolema koittaa, mummolan lihapatojen jälkeen.

"Käpyjä!! Katsokaa kuinka tyhmänä toi Halle on taustalla."

Äiti on innostunut trimmaamisesta nyt oikein urakalla. Todella kiva, sillä meikeläinen on sitten koekaniinina! No okei, kyl se oli trimmannut Pepin, Nemon, Hallen ja tänään ois vuorossa Laikku. Karo De Vil saa kyllä vielä valvoa äidin touhuja ja me mennään sinne lopputarkastukseen sit ennen näyttelyitä. 

Ai niin, Iskä ja Pappa rakensi meidän aitaukseen uuden portin. Se on todella hyvä ja kätevä. Hallella meni sen avaamiseen 10 sekunttia!

T. Valmakoira

 

"Easy living by Halle!"